maanantai 28. heinäkuuta 2008

Kuvapäiväkirjaa osa 2

Tässäpä vähän maisemaa "puhtaasta" joesta mikä jakaa Santiagon kahteen osaan. Taustalla näkyy vähän myös mahtavat vuoret, minkä huippuja ei valitettavasti monesti näe järkyttävän saastepilven keskeltä missä täällä joutuu jatkuvasti elämään. 



Tässä valokuva perus chileläisestä annoksesta, eli bife a lo pobre. Chileläinen perinneruoka on monesti uppopaistettu rasvaan ja eipä tämäkään annos paljon poikkea siitä perinteestä. Tähän ei luonnollisesti kuulu mitään tuoretta lisukkeeksikaan. Siinä on siis härän pihvi, paistettua sipulia, kananmuna ja ranskalaiset. Variaation nimissä tämän voi myös pyytää kanalla, mutta lisukkeet säilyvät aina samoina. 


Oltiin eilen, lauantaina, vähän Santiagon ulkopuolella pohjoisessa katsastelemassa Rodrigon kaverin ostamaa tonttia. Matkalla aurinkokin paistoi ja maisemat oli mielettömän kauniit ja tuntui että ilmakin oli puhdasta ja raikastavaa, kerrankin.


Tarkemmin sanottuna kylän nimi on Los Andes, se sijaitsee n. 100 km Santiagosta pohjoiseen. Sinne on rakenteilla hulppea loma-asuntokylä, mistä tämä kaveri on ostanut tontin ja alkanee rakentamaan muutaman vuoden kuluessa. Siellä me sitten kaikki urbanisoituneet maalaiset käveltiin ylös alas pitkin kivisiä polkuja ja nosteltiin risuja ja visioitiin mihin tulee talo, mihin parkkipaikka, mihin uima-allas ja mihin grillauspaikka. Innolla odottelen tuparikutsua parin vuoden päästä..
 Tällainen on sitten se näkymä sieltä tulevalta parvekkeelta mikä rakentunee joskus vuonna 2011. Sitä odotellessa... Kyllä tuolla kelpais kesäisenä kuumana päivänä uima-altaallta makoilla ja katsoa noin nättiä vuorimaisemaa. Ei voi valittaa!

Santiagosta ulos lähtemisen tarvetta ei kyllä huomaa ennen kun tulee oltua pois kaupungista. Ei ole mitenkään legendaa, että täällä on pienilläkin lapsilla jo paljon hengitystien ongelmia, koska kaupungin saastemäärä on niin järkyttävä. Kaupunki kun on laaksossa jonka päälle ikään kuin muodostuu sumukattila mihin ne saasteet sitten vaan jää ja täällä niitä hengitellään samean harson läpi.  Kaupunkilaisten onneksi ja työssäkäyvien epäonneksi Chile on alkanut rajoittaa yksityisautoilua pahimpina saastepäivinä. Näitä rekisterikilpeen perustuvia rajoituksia eli milloin minkäkin rekisterinumeron autoa saa käyttää on nykyään yhä useammin, mikä on tietenkin vain hyvä. Ei pelkästään saasteiden takia mutta myös kestämättömän ruuhkan poistamiseksi. En tiedä kuinka paljon se ilma konkreettisesti puhdistuu päivässä jaloista ajatuksista huolimatta, mutta on sekin jo jotain. 

Sellaisia tällä kertaa. Kevättä kohti kuljetaan.. kylmyyskään ei ole enää ihan sietämätöntä.
Kyllä se tästä!


Ei kommentteja: