maanantai 24. marraskuuta 2008

Road to Guatemala

Tie on pitka ja kuoppainen.

Siina aika tiivistetysti matkanteko tanne Floresiin, Guatemalaan.

Tana aamuna herattin siis aikasin aamulla valmiina lahtoon. Ei muuten hidastanut eiliset pikkujoulutkaan menoa, joten vanhaks ollaan varmaan tultu!

Tosiaan lahdetiin moottoriveneella Ambergris cayesta klo 9.30 ja pysahdyttin Caye Caulkerissa pikaisesti lastaamaan venetta. Sehan on ambergrsia vastaava saari, mutta huomattavast pienempi ja siela ei ole niin paljon tekemista. Ei meidan juttu siis varmaan ollenkaan.

Noh, siita jatkettiin Belize Cityyn.

Ihan kauhee paikka, en suosittele kenellekaan. Jos ennen ajattelin, etta Lima on ruma, likainen, toivoton ja rasittava, en keksi millaisilla sanoilla voisi kuvaila Belize citya. Ei todella pysahtymisen arvoinen.

Vaihdettiin siela vene bussiin ja suunnattiin kohti Guatemalan rajaa. Benque del Viejo on muistaakseni Belizen puoleisen kaupungin nimi. Matkaan meni n. 3 h kai ja siina valissa pysahdyttiin myos Belizen paakaupungissa, melko ankee mesta sekin!

Linja-autossa oli kuitenkin tunnelmaa,oli abbaa salsaversiona ja paljon ikivihreita rakkauslauluja. Myos porukkaa paljon, mutta harmikseni ei yhtaan kanaa. Rajalle saavuttiin varhain ja sen ylitys oli helppoa (kun heinan teko)

Belizesta jai loistava kuva mutta lahinna vaan tuolta saarelta. Ihmiset oli todella ystavallisia ja mukavia ja tunnelma leppoisa. Belize mainlandista en nyt osaa sen kehuvampia sanoja sanoa kun ylhaalla jo naitte, joten menkaa aina vaan Ambergris Cayelle tai Caye Caulkerille. Jannaa, muuten etta tuo Caye lausutaan kuten Key; ennen kun tama aukes oli pikkasen vaikea tajuta paikallisia, etta mista ne puhuu.

No, joka tapauksessa. Back to Guatemala. Tosiaan rajan ylitys meni hyvin, mutta rauhaan(ja rakkauteen) tottuneena oli jotenkin shokeraavaa se rajan taman puoleinen kaoottinen meininki. Muutaman neuvotelun jalkeen saatiin n. 1.5 dollaria maksava taksikyyti laheiselle aukiolle mista lahti minibusseja jatkuvasti Floresiin.

Olipahan kyytia. Kapasiteetiltaan ehka 9 paikkaisessa minibussissa oli parhaillaan varmaan 17 ihmista, ja niitakin otettiin ja jatettiin tien varteen miten sattuun. Ei meilla Chilessa talla tavoin.. Tie oli myos melko huonokuntoinen, auto rymiseva ja nopeus aika kova, mutta selvittiin kuitenkin muutamaa kokemusta rikkaampina perille.

Matkalla nakyi paljon kanoja ja hevosia ja yksi taksi, mista kannettiin sika ulos. Flores on aika vilkas turistipaikka, vahan kuin Cuzco Perussa. Tasta lahdetaan sitten Tikaliin, maya raunioille.

Oikeesti ei ole nain ankeeta kun teksti antaa ymmartaa, tietotekniset ongelmat muun vasymyksen ja hyttysten pistojen ohessa vaan painaavat lyhythermoista.

Taidamme lahtea hyttysverkko-ostoksille.

Terveisia ihanan lumiseen Suomeen. Parempi ois pysya maassa viela kuukauden se lumi!!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Khe. Sellasta siellä on. Parasta on istua mnibussissa penkkien välissä, kun sellanen rautanen penkin reuna menee suoraan sinne! I feel your pain.. Toivottavasti tikalilla on muhevaa. Musta Guatemalassa on kaikkein laajin skaala kaikkee ihan erilaista kun muissa maissa missä oon käynyt.. Me ei oltu floresissa, vaan matkana varrella Tikaliin on sellanen pitäjä kun El Remate siinä Lago de Izabalin kupeessa (muistaakseni se on sen järven nimi). Mihin sitten floresista? Etelämmäskö? Semuc Shampey? Ooh. Määkin haluan takas Guatemalaan. Toivottavasti viihdytte.

Lovella Jonna!

Anonyymi kirjoitti...

Eiky väärä järvihän se olikin :)

-j